Avokado

Ainesosat

Hedelmäliha: noin 25 % rasvoja, beetakaroteeni, B-, C- ja E-vitamiini, rauta, kalsium, kalium, magnesium
Avokadoöljy: triglyceridi, tyydyttymättömät rasvahapot, kuten palmito-oleiinihappo, osittaisglyseridi ja fosfolipidi, steroli, karotinoidi, beetakaroteeni, D- ja E-vitamiini

Kuvaus

Herkullisena avokadona tuntemamme hedelmä saadaan 10–20 metriä korkeaksi kasvavasta ikivihreästä avokadopuusta, jossa on tummanvihreät, jopa 40 cm pitkät lehdet. Puun tultua noin kymmenvuotiaaksi sen röyhyissä olevista runsaslukuisista, pienistä, huomaamattoman oloisista keltaruskeista kukinnoista kehittyy ensi kertaa hedelmiä. Yksittäisessä puussa kukintoja voi olla toista miljoonaa, mutta vain hyvin pieni osa niistä kehittyy hedelmiksi.

Pyöreähkö, päärynän muotoinen hedelmä on kasvitieteellisesti tarkasteltuna marja. Sen siementä ympäröi väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen vaihteleva hedelmäliha. Avokadot eivät koskaan kypsy pehmeiksi puussa, vaan putoavat kovina maahan. Pudonneen hedelmän vesipitoisuuden pienentyessä hedelmälihasta tulee pehmeää ja voimaista.

Tietämisen arvoinen

Avokado-nimi on peräisin espanjalaisesta muodosta, johon asteekkien nahuatlin kielen sana ahuacatl (ahuacacuahatlin johdannainen) on muuntunut. Puun nimi merkitsee varsinaisesti kivespuuta, mikä kuvaakin osuvasti pareittain puussa kasvavia avokadohedelmiä. Espanjalaisten suussa asteekkien sana muuntui muotoon aguacate ja siitä edelleen avokadoksi.

Ensimmäiset merkit avokadon käytöstä on löydetty noin 7 000 vuoden takaa eaa. peräisin olevista haudoista. Arkeologit löysivät kaivauksissa Perussa avokadon muotoisen vesiastian, joka oli peräisin inkoja edeltävältä ajalta (n. 900 eaa.). Asteekkien tiedetään viljelleen avokadoa. He söivät puun hedelmiä ja käyttivät sen öljyä ihon- ja hiustenhoidossa. Ihmehedelmänä pitämänsä avokadon hedelmästä tehtyä sosetta käytettiin haavojen hoidossa sekä vatsa- ja suolistovaivojen ja koliikin torjunnassa. Öljyllä höystettyä avokadososetta pidettiin lemmenrohtona.

Espanjalaisten saavuttua Amerikkaan avokado oli levinnyt Meksikosta Peruun ulottuvalle alueelle. Historioitsija ja Etelä-Amerikan valloituksen kronikoitsija Fernandez de Oviedo (1478–1557) kuvasi avokadoa ensi kerran kirjassaan Sumario de la natural historia de las Indias vuonna 1526. Espanjalaisten matkassa hedelmä kulkeutui Karibialle, Venezuelaan, Madeiralle ja Kanariansaarille. Nykyään maailmassa viljellään yli 400 avokadolajiketta. 

 Avokadon hedelmäliha hapettuu nopeasti kosketuksessa ilman kanssa ja muuttuu epämiellyttävän ruskeaksi. Avokadososeen valmistuksessa tämän voi estää sitruunamehun tai etikan lisäksi kätevällä konstilla: kun avokadon kiven laittaa soseeseen, väri säilyy ennallaan.

Kasvi tuotteissamme

Avokadoöljyä käytetään hoitavana aineosana monissa Dr. Hauschka -tuotteissa.