Sitruuna

Ainesosat

C-vitamiini, sitruunahappo, eteerinen öljy, pektiini

Kuvaus

Jokainen tuntee keltaisen, pitkänomaisen sitruunan, joka kuuluu olennaisena osana keittiöihimme. Kasvitieteellisesti sitruuna ei kuitenkaan ole hedelmä vaan marja, joka kantaa siemeniään sisällään. Sitruunan ulkonäkö ja happamuus ovat tuttuja monista sanonnoista, vaikka sitruunapuita meidän leveysasteillamme näkeekin lähinnä vain kasvitieteellisissä puutarhoissa. Lämpöä ympärilleen tarvitseva sitruunapuu voi kasvaa viisimetriseksi. Sen tummanvihreissä, nahkeissa lehdissä on voimakas tuoksu. Puuta koristavat ympäri vuoden valkoiset, ulkopuolelta hieman punertavat kukat, joten sitruunasatoa päästään korjaamaan kolme neljä kertaa vuodessa.

Tietämisen arvoinen

Sitruunan Citrus-sukunimi juontuu siihen, että se karkottaa voimakkaalla tuoksullaan koit ja muut tuholaiset. Kreikan kedrus-sanalla nimittäin viitattiin voimakkaan tuoksuiseen, hyönteisiä karkottavaan puuainekseen, jollaisia olivat esimerkiksi tuija, kataja ja seetri (Cedrus). Kielenkäytön kehittyessä nimitys kaventui kuvaamaan vain sitrushedelmiä.

Jo yli 4 000 vuotta sitten sitruunan kaltaisia sitrushedelmiä viljeltiin Kiinassa arvotavarana, jonka käyttöön keisarilla ja korkeilla virkamiehillä oli etuoikeus. Sitruunapuita kutsuttiin "kultahiuksisiksi orjiksi", jotka toivat omistajilleen rikkautta ja kunniaa. Aleksanteri Suuri tutustui sitruunaan eli "kultaiseen omenaan" Aasian-sotaretkellään vuosina 334–324 eaa., mutta hedelmän saapuminen kulttuuripiiriimme viipyi vielä satoja vuosia. Tiettävästi arabit toivat sitruunan Eurooppaan vasta 900-luvulla.

Tietynmuotoisella sitruunalla, niin kutsutulla ethrogilla tai esrogilla, on palmunlehvien, myrtin ja pajunoksien ohella rituaalinen merkitys juutalaisten lehtimajanjuhlassa eli sukkotissa. Marc Chagallin kuuluisassa maalauksessa Juhlapäivä (rabbi ja sitruuna) on kuvattu juuri tällainen hedelmä.

Hedelmän on oltava kirkkaankeltainen ja täysin virheetön, ja ainoastaan maalauksen mukaista, värttinän muotoista hedelmää saa käyttää. Koska kyseisen muotoisia hedelmiä kasvaa luontaisesti vain sangen harvoin, israelilaisissa sitruunatarhoissa nuoria hedelmiä kasvatetaan erityisissä lasiastioissa. Kypsät hedelmät poimitaan aina syyskuussa huolellisesti valikoiden käsin, pakataan hamppuun ja lähetetään juutalaisseurakuntiin kaikkialla maailmassa.

Erilainen näkymä tehtaaseen

Sitruunan nahkea kuori suojaa sen mehukasta sisusta, säilyttää kosteuden ja pitää hedelmän koossa. Samoin se toimii ihmisen eduksi esimerkiksi heinänuhan kaltaisten allergiasairauksien hoidossa: sen muotoileva vaikutus tukee ihmistä, jonka nenä ja silmät vuotavat. Kosmetiikassa sama muotoa antava voima auttaa ihoa kiinteytymään.